Mainokset
Mainokset

Siivouskemikaaleja käytetään kouluissa oletettua vähemmän

Koulumaailmassa on viime aikoina noussut esille kemikaaleille herkistyminen ja sen myötä toive kemikaalikuorman vähentämisestä. Yhtenä syynä kouluissa kemikaaleille herkistymiselle on pidetty siivouksessa käytettäviä pesu-, puhdistus- ja hoitoaineita. Vuosien 2017–2019 aikana on ns. SIBI-tutkimushankkeessa selvitetty monitieteisesti energiatehokkaiden uudisrakennusten siivous- ja huoltoprosessien vaikutusta työympäristöjen mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun. Erityistarkastelun kohteena ovat uudistetut siivousprosessit, jotka eivät lisää rakennuksen sisäilman kemikaalikuormaa mutta kuitenkin takaavat pölyttömän ja haitta-aineesta puhtaan työympäristön.

SIBI-hankkeessa (sisätiloissa käytettyjen siivouskemikaalien ja biosidien vaikutukset mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun koulu- ja päiväkotirakennuksissa) selvitettiin 14 pääkaupunkiseudun lukiossa ja yhdessä päiväkodissa käytettävien kemikaalien määrää ja laatua sekä erilaisten siivousmenetelmien ja siivouskemikaalien välittömiä ja välillisiä vaikutuksia sisäilman laatuun ja mikrobiomiin erilaisissa olosuhteissa. Kaikkien kohteiden siivoushenkilöstöä haastateltiin ja niiden siivousta havainnoitiin. Lisäksi kahdessa lukiossa ja yhdessä päiväkodissa tehtiin sisäilmamittauksia, joiden aikana kohteissa siivottiin aivan normaalisti ja sen lisäksi tehtiin siivouksen interventio, jolloin siivottiin ilman kemikaaleja käyttäen uusia mikrokuituisia siivoustekstiilejä ja tavallista vesijohtovettä.

Hankkeen ensimmäisessä mittausjaksossa saatiin mittaus- ja haastattelutuloksia kolmesta tutkimuskohteesta: kahdesta lukiorakennuksesta ja yhdestä päiväkodista. Siivouskemikaalien käyttö oli näissä kohteissa vähäisempää kuin oli oletettu. Kohteissa käytettiin lisäkostutukseen usein vain pelkkää vesijohtovettä. Siivoustiloissa säilytettiin jonkin verran vanhoja ja tai muuten käytöstä poistettuja siivousaineita, mikä on saattanut johtaa harhaan runsaasta siivouskemikaalien käytöstä. Tutkimusalueina olivati vain luokkahuoneet mutta siivoojien alueet käsittivät myös muita tiloja. Tämän vuoksi siivousvaunuissa oli mukana myös muiden tilojen siivoukseen käytettäviä siivousaineita.

Kolmen tutkimuskohteen kaikkia tiloja tarkasteltaessa minkään mikrobiryhmän määrät eivät eronneet pelkällä vedellä siivotun jakson osalta verrattuna kohteiden normaaliin siivoukseen. Alustavissa tuloksissa kouluissa ja päiväkodissa ei havaittu mitään johdonmukaista muutosta tarkastelussa olevien mikrobiryhmien osalta kemikaalittoman siivouksen aiheuttamana. Sen sijaan mikrobikeräimellä määritettyjen bakteerimäärien ja kemiallisten yhdisteiden pitoisuuksien huomattiin olevan hieman korkeampia kemikaalittoman siivouksen aikana.

Kolmen kohteen tulokset ovat vasta alustavia, joten niitä analysoidaan myöhemmin lisää. Lisäksi tiedoista puuttuiat vielä toisen, vuonna 2019 tehdyn mittausjakson tiedot. Toisessa mittausjaksossa tutkimusmenetelmät olivat samoja kuin ensimmäisessäkin, mutta laskeutunutta pölyä analysoidaan myös sekvensoimalla (NGS, next generation sequencing), mikä helpottaa tunnistamaan muutoksia mikrobien monimuotoisuudessa, eliöyhteisöjen koostumuksissa sekä yksittäisissä bakteeri- ja sienilajistoissa.

Hankkeen toimijoina ovat Aalto-yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Tampereen ammattikorkeakoulu. (Artikkeli on lyhennelmä Tampereen ammattikorkeakoulun lehtoreiden Leila Kakon ja Eija Reunasen artikkelista Siivouskemikaaleja käytetään kouluissa oletettua vähemmän, joka on julkaistu Puhtausala 3/2019:ssä).

← takaisin tietopankkiin
Puhtauspankki